Kevään kiireet ovat vieneet mennessään ja viikkoja on vierähtänyt blogin viimeisestä päivityksestä. Facebookin puolella kuulumisiamme on kuitenkin voinut seurata useammin, joten jos et vielä seuraa Kaiketonta sydämellä Facebook-sivua, niin liity seuraamme sinnekin!
Esikoisen kanssa kävimme viime viikolla joka keväisellä käynnillämme Allergiasairaalassa. Eosinofiilinen esofagiitti tuntuu pysyneen hienosti remissiossa ja siitepölykausikin vaikuttaa sujuvan yllättävän hyvin.
Spirometriassa ei näkynyt merkkejä astmasta vaikka puhallustekniikka olikin hieman hukassa.
Yllättäen esikoiselle ohjelmoitiin maitoaltistus vielä tälle keväälle. Hän oli vauvana selvästi maitoallerginen oireillen iholla sekä refluksilla, mutta käytti hapatettuja maitotuotteita parin vuoden ajan ennen ee-diagnoosia. Tämän jälkeen hän on ollut täysin maidoton yli viisi vuotta.
Esikoinen itse odottaa altistusta innokkaasti, koska hänen suurin toiveensa on saada maito käyttöönsä. Maidon juojaa hänestä tuskin koskaan tulee, mutta tavallisen suklaan ja jäätelön eteen hän olisi valmis tekemään lähes mitä tahansa. Olemmekin jo sopineet hänen toiveestaan, että ellei reagointia sairaalassa tule, käymme kotimatkalla ostamassa Kinder-suklaamunia.
Itse suhtaudun altistukseen jännityksellä. En usko välittömiä oireita tulevan, mutta tilastojen valossa maito on yksi yleisimpiä ee:n aiheuttajia, joten sen sopivuus selviää vasta pidemmässä juoksussa.
Mikäli maitoaltistus sujuu hyvin ja verikokeissa allergia-arvot ovat lupaavia, on syksyllä luvassa vielä kananmuna-altistus. Kuopuksen maitoaltistus on edessä kesäkuussa ja tähystys mahdollisesti syksyllä. Stressaavia hetkiä allergia-asioiden tiimoilta siis luvassa jatkossakin 🙂
Tavallinen arki pyörii ohessa kuitenkin entiseen tapaan ja uusia arkiruokia yritän löytää säännöllisesti piristämään ruokalistaa. Uusimmassa K-Ruoka-lehdessä oli ohje Pollo Limonelloon, joka kuulosti houkuttelevalta. Muokkasin siitä meille sopivan kaikettoman vaihtoehdon ja lopputulos oli onnistunut.
Esikoinen söi tätä eilen kaksi isoa lautasellista vaikka ruoasta löytyykin chilin myötä kunnolla potkua. Myös meidän aikuisten makuun osui, joten tämä resepti pääsee ehdottomasti jatkoon!
♥ 500 g broilerin rintafileitä
♥ suolaa, pippuria
♥ 4 dl kasvikermaa (esim. kaurakermaa, kookoskermaa)
♥ 2 valkosipulinkynttä
♥ noin 3 cm pätkä inkivääriä
♥ 0,5 tl kurkumaa
♥ ripaus chiliä
♥ 2 rkl hunajaa
♥ 1-2 rkl sitruunamehua
♥ 1 tl sitruunan kuorta (luomu)
♥ 350 g gluteenitonta spagettia
♥ lehtipersiljaa
Ota broilerin fileet hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen valmistusta. Pilko ne suupalan kokoisiksi palasiksi ja paista pannulla kypsiksi. Mausta suolalla, mustapippurilla ja kurkumalla.
Kaada pannulle broilereiden joukkoon kasvikerma ja lisää hienonnettu valkosipuli sekä inkivääri. Kuumenna ja anna kiehua miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan niin, että kerma hieman paksunee. Mausta hunajalla, chilillä ja sitruunamehulla sekä raastetulla sitruunan kuorella.
Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi, valuta ja sekoita sitruunaisen broilerikastikkeen joukkoon. Koristele silputulla lehtipersiljalla ja tarjoa heti.
Nyt toista kertaa järjestettävä Lautasella -messutapahtuma on ensi viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin 4.-6.4.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumassa esittäytyvät omilla alueillaan gluteeniton ruoka, muut erikoisruokavaliot, kasvis- ja vegaaniruoka sekä elävä- ja raakaravinto. Paikalla on näiden erikoisruokavaliotuotteiden valmistajia, jälleenmyyjiä ja vähittäiskaupan edustajia. Lisäksi tapahtuma tarjoilee runsaasti luentoja, tietoiskuja ja näytöskeittiön esityksiä.
Messujen tarjontaan näin etukäteen tutustuessa tulee vaikutelma, että erityisesti gluteenittomia uutuuksia etsivälle edessä on hyvät apajat. Kaikettomia-tuotteita aina toki on vähemmän, mutta odotan silti innolla, josko meillekin sopivia uutuuksia olisi tullut markkinoille.
Ohjelmatarjonnasta suunnittelen käyväni kuuntelemassa ainakin tietoiskun ”Viisi vinkkiä helpompaan kasvisruokailuun”, sillä aina on tunne, että kasvisruokaa voisi tehdä enemmän. Meidän perheemme pulma on ollut kasvisruokavalion monien proteiinien sopimattomuus ja siksi kasvisruokaa tulee tehtyä vähemmän kuin haluaisin.
Allergiapuolen ohjelmistosta kiinnostaa jälleen anafylaksialuento ja taidanpa käydä katsastamassa myös paneelikeskustelun ”Erityisruokavalioasiakas ravintolassa -haaste vai mahdollisuus?”
Messuilla on hyvä mahdollisuus myös tavata tuttuja! Jos sinäkin haluat mukaan, osallistu lippuarvontaan blogin Facebook-sivulla: www.facebook.com/kaiketontasydamella
Meillä on viime aikoina uskaltauduttu kokeilemaan takaisin uusia ruoka-aineita. Kokeilut ovat aina yhtä jännittäviä ja vaativat suunnittelua. Ne olisi tehtävä niin, ettei mikään muu asia ole sekoittamassa oiretulkintaa eli ei sairasteluja, ei vahinkoaltistuksia, ei ylimääräistä stressiä, ei heiluvia tai tulevia hampaita, ei juhlia (paljon sokeria) tai mitään muutakaan ihmeellistä. Tällaisen hetken löytäminen onkin usein hankalaa.
Oma salapoliisityönsä on oireiden seuraaminen. Odotettavissa on yleensä refluksia ja/tai vatsakipuja, mutta ne eivät suinkaan tule heti vaan vasta pidemmän ajan kuluessa. Myös syödyillä määrillä on suuri merkitys. Jokin ruoka-aine saattaa hyvinkin sopia käytettynä silloin tällöin tai pienissä määrin, mutta päivittäisessä käytössä tai suuremmilla annoksilla oireet puskevatkin päälle. Usein oireet tulevat hyvin salakavalasti hiipien ja vasta pidemmän käytön jälkeen tajutaankin, että hiljaksiin huonontuneet yöt tai vähentynyt ruokahalu johtuvatkin kokeiluista.
Esikoiselle on kokeiltu jo syksyllä satunnaisesti kauraa leivissä ja tällä hetkellä näyttää hyvinkin lupaavalta kauran suhteen. Silti olemme edelleen sen kanssa varovaisia, koska kaatuessaan se voi helposti viedä muitakin mennessään ainakin väliaikaisesti.
Kuopuksella testissä on vehnä makaroneina ja paahtoleipänä. Hänen kanssaan oireiden tulkinta on aina ollut hankalampaa, koska oireet eivät ole niin näkyviä. Vehnän kanssakin kokeilu on aloitettu ja lopetettu monen monta kertaa. Nyt vaikuttaa siltä, että ainakin satunnaiskäytössä vehnä menisi. Pitäkää siis peukut pystyssä!
Viikonlopun ja hyvältä näyttävien kokeiluiden kunniaksi herkuttelimme tänään banoffeella! Pohjalle voi käyttää mitä vain itselle sopivia keksejä (joko kaupasta tai itsetehtyjä). Kookoskermavaahdon tilalle voi käyttää muita sopivia kermavaahtoja, esim. meille käy kaupan Schlagfixin vegaaninen valmisvaahto pursotuspurkista.
Pohja:
♥ 100 g sopivia keksejä
♥ 50 g kookosöljyä tai maidotonta margariinia
Kookoskinuski:
♥ 2 dl kookoskermaa
♥ 0,5 dl sokeria
♥ 1,5 dl fariinisokeria
♥ ripaus suolaa
Täyte:
♥ 1 tlk kookosmaitoa (yön yli jääkaapissa)
♥ vaniljasokeria
♥ 2 banaania
♥ 50 g maidotonta tummaa suklaata
Hienonna keksit tehosekoittimella tai muovipussin sisällä esim. kaulimella painelemalla pieniksi murusiksi. Sekoita joukkoon sulatettu margariini tai kookosöljy. Jaa keksiseos annoskulhojen pohjalle ja anna jähmettyä jääkaapissa.
Valmista seuraavaksi kookoskinuskikastike. Mittaa kattilaan kookoskerma sekä sokerit ja lisää ripaus suolaa. Kuumenna sekoitellen kiehuvaksi ja anna sitten poreilla hiljaksiin miedolla lämmöllä 15-30 min kunnes kastike sakenee.
Valmista kookoskermavaahto. Anna kookosmaitotölkin olla jääkaapissa vähintään muutama tunti, mielellään yön yli. Avaa tölkki varoen ja ota kulhoon vain kovettunut osa. Vatkaa vaahdoksi sähkövatkaimella muutaman minuutin ajan. Mausta vaniljasokerilla makusi mukaan. Anna kinuskikastikkeen jäähtyä rauhassa.
Kaada annoskulhoihin keksipohjan päälle kinuskikastiketta. Viipaloi banaanit ja lado sitten annosten päälle noin puolet banaaniviipaleista. Lusikoi sitten näiden päälle kermavaahtoa. Koristele annokset lopuilla banaaniviipaleilla, kinuskikastikkeella ja sulatetulla tummalla suklaalla. Tarjoile ja nautiskele heti 🙂
