Juhlahumusta on taas palattu tavalliseen arkeen ja omalla tavallaan se onkin tervetullutta. Jännitystä aiheuttaa lähinnä omaishoidon tuen päätösten odottelu. Olen aiemmin ollut kummankin lapseni omaishoitaja, mutta kaupungin uudistettua tuen kriteereitä ja vähennettyä maksuluokkia näyttää nyt siltä, ettemme enää ole tukeen oikeutettuja. Uusin kriteerein pitkäaikaissairaiden lasten perheet jäävät heikkoon asemaan. Jos lapsi on itse kävelevä, näkevä ja kuuleva, eivät pisteet riitä tukeen, vaikka lapsen hoitoisuus muuten olisikin ympärivuorokautista ja vaativaa. Meidänkin kohdallamme omaishoidon sosiaaliohjaaja totesi, että lastemme sairaudet ja diagnoosit ovat ennallaan ja jopa lisääntyneet viime tarkistukseen nähden ja suhteessa heidän hoitoisuutensa on kasvanut iän lisääntyessä, mutta tosiaan uusien kriteereiden mukaan oikeutta tukeen ei enää ole.
Hienojen lausuntojen mukaan niille, joilta tuki nyt lopetetaan, tarjotaan muita tukimuotoja. Mietityttää kyllä, mitähän ne meidänkin tapauksessamme voisivat olla? Omaishoidon tuki on mahdollistanut minulle osa-aikaisen työnteon, joka puolestaan on mahdollistanut arkemme sujumisen lastemme vaikeuksista ja hoitoisuudesta huolimatta. Vielä en päätöstä ole kirjallisena saanut, joten pienen pientä toivonkipinää edelleen elättelen, että jotain inhimillisyyttä päätöksen tekijöiltä kuitenkin löytyisi. Olipa päätös myönteinen tai kielteinen, meidän arkemme jatkuu ennallaan. Lapset kun eivät valitettavasti virkamiesten päätöksellä parane. Päätöksiä odotellessa yritän olla ajattelematta asiaa mahdollisimman vähän.
Esikoinen on viime päivinä tuskaillut sen tosiasian kanssa, että heillä kenellä ei ruokavaliorajoituksia ole, on paljon suuremmat valikoimat valita kaupasta erilaisia leipiä, puuroja, ruokia ja herkkuja. Tätä tuskaa helpottaakseni yritin taas kehitellä ja keksiä uusia vaihtoehtoja meidän valikoimiimme. Tämä omenainen vispipuuro riisijauhoista pääsi ehdottomasti jatkoon. Helppo, nopea ja herkullinen välipala tai miksei vaikka jälkkärikin. Jälkiruokana voisi ohessa tarjota vaikka kookoskermavaahtoa vaniljasokerilla maustettuna.
♥ 1 l omenamehua (mieluiten tuorepuristettua)
♥ 1,5 dl karkeaa riisijauhoa
♥ 0,5 tl suolaa
muutama rouhaisu vaniljaa myllystä tai 1 tl vaniljasokeria
Mittaa kattilaan omenamehu sekä riisijauho. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan samalla sekoittaen. Kiehahtamisen jälkeen vähennä hellan lämpöä ja anna porista hiljaksiin kymmenen minuuttia. Mausta suolalla ja vaniljalla. Anna puuron jäähtyä rauhassa. Vatkaa puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi. Halutessasi voit tarjoilla puuron kanelin ja sokerin tai höyrytettyjen omenakuutioiden kera, mutta oikein hyvää ihan sellaisenaankin 🙂
Pienet Sydämellä ♥ Lasten toimintaterapeutin palvelut [Allergianeuvonta] [Refluksineuvonta] [Aistisäätelyhäiriöt] [Imetys- ja syömisvaikeudet] [Lapsen kehityksen tukeminen] [Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta]
Meillä on viime aikoina juhlittu! Ensin kirjan ilmestymistä, sitten vietettiin esikoisen kaverisynttäreitä ja eilen kuopuksen syntymäpäivää. Ensi viikolla on vielä luvassa Kaiketon -kirjan pienimuotoiset julkkarit. Puuhaa on juhlissa riittänyt, mutta ne ovat tuoneet ihanaa piristystä pimeän ja loskaisen tammikuun keskelle.
Esikoisen oikea syntymäpäivä oli jo marraskuussa, mutta influenssojen ja muiden sairastelujen vuoksi luokkakavereiden kanssa juhliminen siirtyi tämän vuoden puolelle. Tuttuun tapaan juhlissa kaikki tarjoilut olivat sankarille sopivia ja teemana tänä vuonna Pokemonit. Sankari toivoi Pikachun muotoista kakkua, mutta siihen eivät taitoni riittäneet. Onneksi saimme neuvoteltua, että myös kakku isolla Pikachun kuvalla käy mainiosti. Varoittelin kyllä etukäteen, että voi olla ettei Pikachu ole aivan itsensä näköinen… Täytekakun lisäksi tarjolla oli lihapullatikkuja kurkulla ja viinirypäleillä, sipsejä, suklaacookieseja, jellykarkkeja ja vaahtokarkkeja.
Kuopus ei ole täytekakkuihmisiä, joten hänen juhlissaan oli jäätelökakku. Kumosin riisijäätelön pakkauksestaan kakkulautaselle ja koristelin pienillä vaahtokarkeilla ja sopivilla nonparelleilla sekä Pokemon-hahmoilla. Sitten vain kynttilät vielä päälle ja kakku pöytään! Tarjoiluun oli vielä suklaakastiketta ja lisää vaahtokarkkeja. Maistui kaikille lapsille 🙂
Pohja
♥ 4,5 dl hienoa gluteenitonta jauhoseosta (esim. Semper FinMix)
♥ 1 tl ksantaania
♥ 3 rkl kaakaojauhetta (maidoton, soijaton)
♥ 2,5 dl sokeria
♥ 1 tl ruokasoodaa
♥ 0,5 tl suolaa
♥ 10 rouhaisua vaniljaa myllystä
♥ 0,5 dl perunakuitua
♥ 1 rkl valkoviinietikkaa
♥ 5 rkl öljyä
♥ 2,5 dl vettä
Täyte
♥ 1 kikhernetölkin liemi
♥ 1 tl sitruunamehua
♥ 2 dl kaakaotomusokeria
♥ 4 liivatelehteä
♥ 2 rkl sitruunamehua
♥ 2 pientä banaania tai muuta hedelmää/marjaa
tarvittaessa 1 dl riisimaitoa kostutukseen
Päällinen
♥ sokerimassaa (valkoinen, keltainen), mustaa elintarvikeväriä, punaista geeliväriä
Tee ensin kakkupohja. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa ja toisessa kulhossa nestemäiset aineet. Lisää nesteet kuiviin aineisiin ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Voitele kakkuvuoka esimerkiksi maidottomalla margariinilla ja jauhota se karkeilla riisijauhoilla. Kaada taikina vuokaan. Paista kakkua uunissa 180 asteessa noin 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä rauhassa. Halkaise kakkupohja varovaisesti kahteen osaan. Mikäli pohja ei tunnu tarpeeksi kostealta, voit kostuttaa sitä riisimaidolla.
Tee seuraavaksi täyte. Kaada kikhernetölkin liemi kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella kevyeksi vaahdoksi. Lisää 1 tl sitruunamehua ja jatka vatkaamista kunnes vaahto muistuttaa valkuaisvaahtoa. Lisää kaakaotomusokeria vähän kerrallaan samalla vatkausta jatkaen. Tomusokerin määrä riippuu haluamastasi makeudesta ja suklaisuudesta. Vatkaa vaahtoa kunnes se on kiinteää ja kiiltävää. Kuumenna 2 rkl sitruunamehua kiehuvan kuumaksi ja lisää siihen pakkauksen ohjeen mukaan liotetut ja kuivaksi puristetut liivatelehdet. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla sekoittaen. Ota täytettä sivuun noin 1,5 dl ja levitä loput tasaisesti kakkupohjalle. Siivuta banaanit ja asettele ne täytteen päälle tasaiseksi kerrokseksi. Aseta kakkupohjan toinen puolisko varovaisesti täytteen päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa muutama tunti.
Aloita kakun kuorrutus ja koristelu levittämällä ohuelti sivuun ottamaasi täytettä kakun pinnalle. Tämä auttaa sokerimassaa tarttumaan nätisti kiinni kakun pintaan. Sokerimassaa on helpointa käsitellä silikonisilla leivontavälineillä (alusta ja kaulin). Monissa ohjeissa neuvotaan käyttämään tomusokeria massaa kaulitessa, mutta tomusokeri jää usein massan pintaan rumasti ja varsinkin värillisiltä massoilta sitä on hankala saada kokonaan siististi pois. Itse käytän massan kaulimisessa apuna kookosöljyä. Sivelen öljyä ohuelti leivonta-alustalle sekä kaulimeen. Tämä estää massaa tarttumasta kiinni eikä siitä jää mitään jälkiä massaan. Kaulitse valkoista sokerimassaa tarpeeksi suureksi levyksi ja nosta se varoen kakun päälle. Silitä massa tasaisesti kakun pintaan ja leikkaa reunoilta ylimääräiset pois. Kauli keltaisesta sokerimassasta levy ja leikkaa siitä irti Pokemon-hahmo (Pikachu). Maalaa Pikachulle mustalla elintarvikevärillä silmät, suu ja raidat. Tee punaisella geelivärillä vielä posket. Kostuta varovaisesti Pikachun alapintaa ja nosta se kakun päälle, kosteus liimaa Pikachun kakkuun kiinni. Pyörittele keltaisesta sokerimassasta pieniä palloja koristeeksi kakun reunalle.
Lasten toimintaterapeutin palvelut (Allergianeuvonta, Refluksineuvonta, aistisäätelyhäiriöt, imetys- ja syömisvaikeudet, lapsen kehityksen tukeminen, vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta): Pienet Sydämellä ♥
Inhottava influenssa iski lapsiimme ennen joulua. Ensin sairastui esikoinen ja hänen hieman toivuttuaan seurasi kuopus perässä. Jälkitautina tuli vielä pienemmälle korvatulehduskin. Kokkailut ovat siis viime aikoina jääneet vain pakollisiin lasten hoivailun ohella. Jouluksi olin onneksi tehnyt paljon jo etukäteen valmiiksi ja saimme sairastelusta huolimatta ihanan joulun. Kaikki olivat olleet ilmeisesti kilttejäkin, sillä joulupukki ja tontut toivat mieluisia lahjoja kaikille. Toipilaspäivätkään eivät ole tuntuneet pitkiltä uusien lelujen, kirjojen ja pelien parissa.
Uutta vuotta olemme menossa vastaanottamaan siskoni perheen luokse Porvooseen. He muuttivat nyt syksyllä sinne ihastuttavaan, isoon puutaloon ja tilaa riittää meidän yöpyäkin. Kuopus on vielä huomenna käytettävä uudelleen korvalääkärissä ja muutenkin puuhaa riittää, joten lapsille piti keksiä uuden vuoden jälkiruoaksi jotain helppoa ja nopeaa. Näitä vaahtokarkkitikkareita olen tehnyt pari kertaa aiemminkin ja ne ovat olleet joka kerta lasten suosikkeja. Valmistaminen ei vie aikaa eikä vaadi vaivaa, mutta lopputulos on kuitenkin herkullinen ja näyttävä. Näin talvella koristelin nämä lumiukoiksi, mutta toki vain mielikuvitus on rajana hahmoja tehdessä.
♥ Suuria, valkoisia vaahtokarkkeja (tarkista sopivuus)
♥ Kakunkoristeita ja nonparelleja (esim. DrOetker)
♥ Mustaa elintarvikeväriä
♥ Sokerikuorrutetta
♥ Grillitikulla
♥ Cocktailtikkuja
Työnnä kolme vaahtokarkkia päällekkäin grillitikkuun. Työnnä cocktailtikku keskimmäisen vaahtokarkin läpi poikittain. Leikkaa yksi iso vaahtokarkki puoliksi ja työnnä puolikkaan cocktailtikun päihin lumiukon käsiksi. Kiinnitä sokerikuorrutteella kakunkoristeet lumiukolle napeiksi. Piirrä mustalla elintarvikevärillä ylimpään vaahtokarkkiin lumiukolle silmät ja suu. Liimaa sokerikuorrutteella oranssi nonparelli nenäksi.
Säilytä ilmatiiviisti esim. uudelleen suljettavassa pakastepussissa.
