Joulukuu alkoi meillä sairastelun merkeissä. Lapset nappasivat jostain vatsataudin ja sen kanssa on jo viikko vierähtänyt. Täällä kotona sairastupaa ylläpitäessä on ollut hyvin aikaa suunnitella tulevan joulun herkkuja, ruokia ja leivonnaisia.
Piparkakkuja olimmekin leiponeet jo aiemmin, mutta itsenäisyyspäivänä pidämme vielä perinteiset piparitalkoot, joihin kuuluu pipareiden leipominen lasten kanssa tonttulakit päässä kynttilän valossa joululauluja kuunnellen. Piparitalkooperinne tulee omasta lapsuudestani, jolloin aina äitini kanssa leivoimme ensimmäiset piparkakut itsenäisyyspäivänä. Pikkusiskoni keskittyi aina enemmän taikinan syömiseen (vielä aikuisenakin 🙂 ), mutta pipareita tuli silti aina koko joulun ajan tarpeiksi. Itse pidän eniten hieman raaoiksi jääneistä, pehmeän sitkeistä pipareista, joten yksi pellillinen paistettiin aina minulle sellaiseksi. Salaa toivon mielessäni, että piparitalkoot jäävät myös omien lasteni mieleen onnellisena muistona joulun odotuksesta.
Esikoinen on haaveillut erilaisista maustetuista suklaista nähtyään kaupoissa suklaalevyjen tarjonnan. Näin joulun alla teinkin hänelle omat suklaat erilaisin herkkumaustein. Suklaaseen voi valita koristeiksi ja mausteeksi erilaisia keksejä, karkkeja, kuivattuja marjoja ja hedelmiä tai marjajauheita oman maun mukaan. Meillä valikoitui mausteeksi tällä kertaa piparkakut, piparmintun makuiset karkkikepit, ruusunmarjarouhe sekä kuivatut karpalot. Nämä käyvät hyvin myös lahjaksi ja pieneksi muistamiseksi vaikka työkavereille tai lasten opettajille.
♥ laadukasta tummaa suklaata tai riisimaitosuklaata
♥ kaikettomia piparkakkuja, piparminttukarkkikeppejä, kuivattuja karpaloita, ruusunmarjarouhetta
Murenna piparkakut, murskaa karkkikepit ja silppua karpalot pienemmiksi. Sulata suklaa vesihauteessa tai miedolla lämmöllä mikroaaltouunissa. Kaada suklaa ohueksi kerrokseksi silikoniseen leivonta-alustan päälle tai lautaselle leivinpaperin päälle. Ripottele pinnalle “mausteet”. Anna suklaan jähmettyä rauhassa. Kun suklaa on kovettunut, irrota se alustastaan ja leikkaa terävällä veitsellä sopiviksi annospaloiksi.
Aina välillä on kokeiltava lapsille vältössä olevia ruoka-aineita. Kovin usein emme enää näitä tee, koska sopivan hetken löytäminen tuntuu kovin hankalalta. Lapsen tulisi olla täysin terve, oireeton ja hyvävointinen ennen kokeilua ja harvassa ovat ne päivät, jolloin ei mitään ole meneillään. Flunssien, lääkevähennysten, levottomien öiden, monivitamiinin sisäänajon jne. aikana ei kokeiluja voi tehdä. Oireiden seuraaminen on muutenkin riittävän haastavaa, joten mitään ylimääräistä ei voi olla samaan aikaan käynnissä. Ruoka- ja oirepäiväkirjan kanssa oireita ja niiden aiheuttajaa voi yrittää metsästää, mutta melkoinen salapoliisi siinä saa olla. Oman haasteensa asiaan tuo, ettei ikinä voi olla täysin varma siitä, mitä lapset kodin ulkopuolella (koulussa, päiväkodissa, kerhossa) syövät. Oireetkin alkavat usein viiveellä hieman epämääräisesti ja salakavalasti: aamuisin pientä köhinää ja töhinää, välillä hetkittäisiä vatsakipuja, ehken huonoa oloa, joka kuitenkin menee pian ohi. Altistuksen jatkuessa oireet sitten pahenevat ja niistä toipuminen vie taas oman aikansa.
Pian 5-vuotta täyttävä kuopus haaveilee säännöllisesti soijajogurteista, joita söi taaperona. Soija on ollut jo monta vuotta poissa kummankin lapsen ruokavaliosta. Esikoiselta soija tiputettiin pois ee-diagnoosin myötä ja myöhemmin soija näkyi koholla myös allergiatesteissä. Kuopus joi soijamaitoa noin vuoden ajan 1-2 -vuotiaana, kunnes herkistyi sillekin ja soijatuotteet jätettiin kokonaan pois. Jogurtit olivat kuitenkin tehneet lähtemättömän vaikutuksen, joten tämän vuoksi kokeiluun valittiin nyt ne.
Ensimmäisenä päivänä kumpikin sai jogurttia yhden teelusikallisen, seuraavana kaksi ja kolmantena jo 4 teelusikallista. Neljäntenä päivänä molemmat saivat syödä oman kokonaisen purkillisen jogurttia. Lapset olivat sydäntäsärkevän onnellisia jogurteistaan. Maistelivat ja haistelivat, kehuivat kilpaa, kuinka ihanaa jogurtti oli. Kuulemma parempaa kuin suklaavanukas. Molemmat vakuuttelivat, ettei yhtään ole huono olo eikä tunnu kurjalta missään. Olisivat halunneet toiset purkilliset. Niin kovasti toivon, ettei mitään kunnon oireita tulekaan. Tulisivat niin onnellisiksi, jos saisivat edes silloin tällöin yhden jogurtin.
Jogurtin sopivuutta seuraillessa voimme kuitenkin herkutella monella muulla. Anoppini hankki vuosi sitten hyötykasvikuivurin ja on sen avulla tehnyt meille kuivattuja omena- ja persimonlastuja, kuivattuja mustikoita ja puolukoita, sipulijauhetta, marja-aroniajauhetta ja vaikka mitä muuta. Herkullinen ja terveellinen välipala, eväs tai jälkiruoka ovat kuivatut hedelmälastut. Koululaisemme ottaa usein kuivattuja omenalastuja mukaan reppuun pitkiä koulupäivä varten. Kotimaisista omenista tehdyistä lastuilta tulee niin makeita, että käyvät mainiosti sokeriherkkujen korvikkeena. Persimonlastut puolestaan ovat sekä makeita, että erittäin kauniita ja kelpaavat tarjolle moneen tilaisuuteen.
♥ persimoneja (kakihedelmiä) tai kotimaisia omenoita
Pese ja kuori hedelmät huolella. Poista omenista siemenkodat. Viipaloi hedelmät mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Levitä viipaleet kuivurin tasoille. Anna viipaleiden kuivua rauhassa noin 40 asteessa 4-5 tunnin ajan (aika riippuu viipaleiden paksuudesta, veitsellä leikatessa tulee väkisinkin paksumpia viipaleita kuin esim. mandoliinilla siivutettaessa ja tällöin aika saattaa olla tuplastikin pidempi), kunnes viipaleet ovat kuivia. Viipaleet saavat jäädä hieman pehmeiksi ja nahkeiksi. Säilytä valmiita hedelmälastuja paperipussissa.
Jos et omista hyötykasvikuivuria, voit valmistaa hedelmälastuja myös uunissa. Levitä tällöin ohuet viipaleet leivinpaperin päälle uunipellille ja paahda uunin keskiosassa 175 asteessa noin puolisen tuntia. Uunissa lastuista tulee rapeampia kuin kuivurissa.
Pienet Sydämellä ♥
Esikoisen ruokatorven tähystys on onnellisesti ohi. Luulimme pääsevämme toimenpiteeseen vasta juuri ennen joulua, mutta saimmekin peruutusajan jo viime viikolle. Soitto Lastenklinikalta tuli edellisenä päivänä ja hetken mietinnän ja asioiden järjestelyjen jälkeen otimme ajan vastaan. Aika oli onneksi heti aamusta, joten ravinnotta olo ei tuottanut hankaluuksia. Nukutus ja itse tähystys sekä niistä toipuminen sujuivat hyvin. Iloksemme tapasimme myös sairaalaklovnit ja äitikin sai reippauspalkinnon ? Tähystyksen tehnyt gastroenterologi kävi tapaamassa meitä sen verran toimenpiteen jälkeen, että kertoi ruokatorven näyttäneen hyvälle. Koepalat kertovat sitten totuuden, mutta tulokset niistä saamme vasta kuukauden kuluttua. Pitkä odotus…
Odotusta helpottaa touhuaminen synttärivalmisteluiden parissa. Esikoinen täyttää huomenna kahdeksan vuotta ja viikonloppuna on luvassa isot juhlat! Leipomisen olen aloittanut hyvissä ajoin sankarin toivelistan mukaisesti. Uutuutena tarjoiluihin pääsivät tänä vuonna nämä Domino- tai Oreo-keksejä matkivat suklaiset täytekeksit. Keksit olivat yllättävän helpot tehdä ja peittoavat esikuvansa mennen tullen. Taikina on helposti käsiteltävää ja irtoaa muotista hyvin. Itselläni ei ollut sopivan kokoista pyöreää muottia, joten käytin kuohuviinilasia muottina. Lapsiltakin tuli maistiaisten jälkeen ilahduttava arvio: “Äiti, jos pitäis sanoa kaikkein paras sun ikinä leipomista herkuista, niin ne olisi nämä keksit!”
♥ 7,5 dl hienoa gluteenitonta jauhoseosta
♥ 1 dl tefjauhoja
♥ 1,5 dl kaakaojauhetta
♥ 1 tl ksantaania
♥ 0,5 tl leivinjauhetta
♥ 0,5 tl ruokasoodaa
♥ 2 dl juoksevaa margariinia
♥ 2 dl sokeria
♥ 0,5 dl riisimaitoa
♥ 1 vauvanruokapurkki omenasosetta (125g)
♥ 150 g maidotonta margariinia
♥ 5 dl tomusokeria
♥ 1 tl vanilliinisokeria
♥ 1 rkl kylmää vettä
Sekoita kuivat aineet keskenään (paitsi sokeri). Mittaa toiseen kulhoon margariini, omenasose, riisimaito ja sokeri. Vatkaa seosta sähkövatkaimella pari minuuttia. Lisää joukkoon kuivat aineet siivilän läpi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kauli taikina kahdessa osassa kahden leivinpaperin välissä noin 0,5 cm paksuiseksi levyksi. Ota pyöreällä muotilla taikinalevystä keksejä. Paista keksejä 180 asteisessa uunissa 7-9 minuuttia. Anna jäähtyä.
Pehmennä huoneenlämpöinen margariini vatkaamalla voimakkaasti. Lisää tomusokeri vähän kerrallaan samalla vatkaten. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa vielä hetki. Täyte jää melko paksuksi, jotta se pysyy hyvin keksien välissä.
Jaa keksit pareittain. Pursota tai annostele lusikalla täyte puolelle kekseistä ja paina toinen keksi täytteen päälle toista keksiä vasten.
Säilytä keksit jääkaapissa tiiviisti suljetussa rasiassa. Nämä voi hyvin myös pakastaa ja ottaa sulamaan hieman ennen tarjoilua.
Pienet Sydämellä ♥
