Lapset ovat tämän viikon syyslomalla. Meillä aikuisilla ei varsinaista lomaa ole, mutta olemme saaneet järjestettyä viikon niin, että olemme vuoropäivin töissä ja kotona lasten kanssa. Puoliääneen pohdin ennen vapaapäivääni, että mitähän puuhaa keksisimme. Kuopuksella oli heti vastaus valmiina ja hän hihkaisi silmät säihkyen: “Leivotaan!” Ja mehän leivoimme 🙂 Aloitimme näistä siemenkekseistä ja lopetimme vaaleisiin pikkuleipiin (niistä ohje luvassa myöhemmin).
Lasten kanssa leipominen on aina hieman sotkuista sisältäen sähläystä ja kinastelua (kuka saa sekoittaa, kuka saa kaataa, kuka viimeksi sai ensimmäisenä maistaa taikinaa, kuka on liian lähellä ketäkin, kenellä on parempi kulho jne.), mutta se on kaiken sen arvoista. Yhdessä tekeminen on tärkeää niin äidille kuin lapsillekin. On ilo huomata, kuinka lapset osallistuvat innoissaan, oppivat mittaamaan ja punnitsemaan, kuinka sekoittaessa jauhot eivät enää (ainakaan aina) pöllyä pitkin pöytiä, kuinka taikinasta suurin osa ei enää päädy lattialle ja suuhun vaan oikeaoppisesti uunipellille ja kuinka uuniin kurkkiessaan he oppivat erottamaan milloin on valmista. Saaman päivän iltana iltapalalla istuessamme maistelimme vielä viimeiseksi leipomuksiamme. Lapset söivät keksejä hiljaisuuden vallitessa. Sitten esikoinen huokaisi: “Olipa hyviä! Me ollaan sitten taitavia!” Mitäpä siihen lisäämään 🙂
Nämä siemenkeksit sopivat mainiosti terveelliseksi ja energiapitoiseksi välipalaksi tai evääksi. Voit itse tehdä sopivan siemensekoituksen tai ostaa kaupasta valmiita pusseja. Itse käytin tällä kertaa valmista siemenrouhepussia, joka sisälsi pellavan-, auringonkukan-, kurpitsan- ja chiansiemeniä sekä gojimarjoja (Lidl). Tässä pussissa kuitenkin varoitus mahdollisista jäämistä mm. pähkinöistä, joten kaikkein herkimmille eivät sovi. Siemenet ovat pullollaan hyviä rasvoja, proteiinia, kuituja ja magnesiumia. Kekseissä ei myöskään ole ollenkaan valkoista sokeria vaan ne makeutetaan hunajalla.
Keksit maistuvat mainiosti ihan sellaisenaan, mutta halutessaan herkutella, niitä voi dippailla esim. hedelmäsoseeseen tai sulaan suklaaseen.
♥ 3 dl siemensekoitusta (auringonkukansiemeniä, pellavansiemeniä, kurpitsansiemeniä, chiansiemeniä jne.)
♥ 0,5 dl kookoshiutaleita
♥ 1 rkl hunajaa
♥ Ripaus suolaa
♥ 0,5 dl kylmää vettä
Jauha siemenet karkeaksi jauhoksi monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Laita siemenjauhe kulhoon ja lisää joukkoon muut ainekset. Sekoita lusikalla tasaiseksi massaksi. Laita taikina jääkaappiin jähmettymään noin puoleksi tunniksi.
Kumoa taikina kahden leivinpaperin väliin ja kauli paperin läpi tasaiseksi, noin 0,5 cm paksuiseksi levyksi. Leikkaa piparimuoteilla keksejä ja laita leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 150 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä rauhassa.
Joskus uhkaa iskeä epätoivo. Eikö tämä koskaan lopu? Sydän särkyy oman lapsen puolesta, jolla on taas huono olo. Takana on usean kuukauden hyvä jakso, pisin koko lapsen kahdeksanvuotisen elämän aikana. Lapsi on ollut iloinen ja puuhakas, syönyt ja nukkunut hyvin, pursunnut elämäniloa ja rakkautta. Lääkevähennys (kortisoni) näytti sujuvan loistavasti ja annos saatiin syksyn aikana laskettua puoleen. Mutta sieltä se taas tuli. Ensin näkyi lisääntynyt levottomuus, sitten ärtyisyys, päänsäryt ja raajakivut, alkoi matkapahoinvointi. Sitten iltanukahtaminen alkoi olla hankalaa, öisin hän nukkuu levottomasti, nieleskelee ja narskuttaa hampaita, vatsakivut alkoivat. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, seuraavana on vuorossa ruokahalun väheneminen ja huonovointisuus. Äidin päässä risteilee vaihtoehtoja syylliseksi: Lääkevähennys? Luumut? Mandariinit? Pari viikkoa sitten vahingossa syöty minimaalinen määrä tattaria? Ulkohomeet? Kodin ulkopuolella mahdollisesti saatu kielletty ruoka-aine? Tähtien asento?
Taas on tartuttava toimeen. Ostettava kaupasta uusi vihko ruoka-ja oirepäiväkirjaksi. Kirjattava joka suupala ja oire tunnollisesti ylös. Yritettävä löytää merkinnöistä se punainen lanka, joka johdattaa syyllisen jäljille. Oltava yhteydessä hoitaviin tahoihin. Neuvoteltava lääkemääristä ja niiden vaikutuksesta suunniteltuun ruokatorven tähystykseen. Hallittava omat hermonsa lapsen purkaessa huonoa oloaan käyttäytymisellään. Jatkettava normaalia elämää. Uskottava, että pian taas helpottaa.
Kaiken keskellä on edelleen laitettava päivittäin ruokaa. Uusia ohjeitakin tulee kokeiltua kaikesta huolimatta. Tämä lime-kookoskana on viimeisin kokeiluni. Maistui hyvin koko perheelle!
♥ 400 g broilerin rintafileitä
♥ suolaa
♥ pippuria
♥ 1 rkl kookosöljyä
♥ 1 punasipuli
♥ 0,5 punainen chili
♥ 2,5 dl vettä
♥ 2 tl luomu kanaliemijauhetta
♥ 0,5 limen mehu
♥ kourallinen tuoretta lehtipersiljaa
♥ 1,25 dl kookosmaitoa
♥ 1 rkl maissitärkkelystä sekoitettuna samaan määrään kylmää vettä
Ruskista broilerin rintafileet paistinpannussa kookosöljyssä. Mausta molemmin puolin suolalla ja pippurilla. Laita broilerit sivuun lautaselle. Kuullota samalla pannulla hienonnettu sipuli ja lisää sitten joukkoon hienonnettu chili (poista siemenet) jatkaen kuullotusta vielä hetken. Lisää pannulle vesi, kanaliemijauhe, limen mehu ja hienonnettu lehtipersilja. Anna kiehua hiljaksiin miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Lisää joukkoon kookosmaito ja anna porista vielä toiset viitisen minuuttia. Kaada pannuun veteen sekoitettu maissitärkkelys ja anna vielä kiehahtaa kunnes kastike sakeutuu. Asettele kastikkeen joukkoon broilerin rintafileet, peitä kannella ja anna hautua 5-10 minuuttia, kunnes kana on kypsää. Koristele vielä lehtipersiljan lehdillä ja tarjoile esimerkiksi riisin kera.
Viime viikot ovat olleet täynnä ohjelmaa ja tuntuu, etten ole kunnolla ehtinyt pysähtyä missään välissä. Viikonloputkin ovat menneet kursseilla ja koulutuksissa (mm. iki-ihanan vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan parissa) tai muissa riennoissa. Pakastinkin on nyt päässyt tyhjentymään kaikettomista sämpylöistä, pullista ja muffinseista, vaikka niitä siellä yleensä aina on. Tänään vapaapäivän kunniaksi siis luvassa pakastimen täyttöä leipomalla.
Aloitin leipomispäivän käymällä läpi kuiva-ainekaapin ja sieltä käsiini osui paketillinen perunasuurimoita. En aiemmin ole niitä leipoessa pahemmin käyttänyt, koska olemme vältelleet perunaakin suuremmissa määrissä. Muistin nähneeni jossain ohjeen skonsseista, joihin perunasuurimoita käytettiin ja päätin lähteä kokeilemaan niitä. Näiden skonssien alkuperäinen ohje onkin siis Finnamylin esitteestä “Herkkujen helmet”. Hieman jouduin taas ohjetta muokkailemaan saadakseni siitä meille sopivan kaikettoman, mutta lopputulos on herkullinen.
♥ 2,5 dl riisimaitoa tai -kermaa
♥ 2,5 dl perunasuurumoita
♥ 2 dl gluteenitonta hienoa jauhoseosta (esim. Semper FinMix)
♥ 3 tl leivinjauhetta
♥ 0,5 tl ksantaania
♥ 3 tl sokeria
♥ 1 tl suolaa
♥ 0,5 dl juoksevaa margariinia
Sekoita kulhossa riisimaito tai -kerma sekä perunasuurimot. Anna turvota rauhassa puolisen tuntia. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sitten perunaseoksen joukkoon. Lisää vielä viimeiseksi juokseva margariini ja sekoita kaikki tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta paksuhko tanko ja jaa se sitten veitsellä leikaten 8 yhtäsuureen palaan. Asettele palat uunipellin päälle leivinpaperille. Halutessasi voit vielä hieman muotoilla paloja pellillä. Paista 225 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä ja tarjoile vielä hieman lämpiminä esimerkiksi hillon tai marmeladin kanssa.
