Kuopuksemme on aina ollut hyvin valikoiva syöjä. Laajat ruoka-allergiat, joista osa henkeä uhkaavia ja refluksitauti ovat opettaneet hänelle pienestä pitäen, että ruoasta ja syömisestä voi tulla kipeäksi. Hänen keinonsa säädellä tätä, on ollut turvautua tuttuihin ja turvallisiin ruokiin ja suhtautua äärimmäisen epäillen uusien ruokien maistamiseen.
Olemme pyrkineet siihen, ettei hänen kapeasta ruokavaliostaan ja valikoivuudestaan tehdä numeroa vaan positiivisessa hengessä yhdessä ruokaillessa annetaan hänelle mahdollisuus saada vatsansa täyteen niillä tutuilla ruoilla ja samalla tarjolla on muitakin makuja ja ruokia tutustuttavaksi omaan tahtiin.
Pikkuhiljaa hänen kiinnostuksensa ja rohkeutensa uusia ruokia kohtaan on kasvanut. Tänä kesänä asiassa on tapahtunut suorastaan harppaus ja hän maistelee itse oma-aloitteisesti erilaisia makuja ja koostumuksia. Hän on ottanut ruokavalioonsa useampia kokonaisia uusia ruokalajeja ja takapihan viljelylaatikosta hän käy säännöllisesti maistelemassa eri yrttejä.
Kun kuopus sitten esitti toiveensa saada ruoaksi makaronilaatikkoa (“semmoista samanlaista kuin muilla on tarhassa”), oli makaronilaatikkoa ehdottomasti tehtävä. Tällä ohjeella makaronilaatikko syntyy helposti ja täytyy itsekin myöntää hämmästyneeni, kuinka “oikean” maun ja koostumuksen laatikko saa näin tehden. Meillä käytössä oli naudanpaistijauheliha, maissi- ja riisijauhoista tehdyt makaronit sekä kaurakerma.
♥ 400 g jauhelihaa
♥ 1 sipuli
♥ mausteita, esim. suolaa, paprikajauhetta, maustepippuria
♥ 500 g gluteenitonta makaronia (esim. D’oro)
♥ 7 dl vettä
♥ 2 lihaliemikuutiota tai 2 rkl lihafondia
♥ 4 dl kaurakermaa tai muuta sopivaa kasvikermaa
Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulisilppu paistinpannussa ja lisää sitten jauheliha pannulle. Paista kypsäksi ja mausta makusi mukaan. Voitele/öljyä suuri uunivuoka tai -pata. Mittaa vuokaan vesi ja kasviruokakerma sekä murustetut lihaliemikuutiot (tai fondi). Lisää joukkoon raa’at makaronit ja jauheliha. Sekoita kaikki tasaisesti sekaisin. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, tarkista makaronien kypsyys. Halutessasi voit raastaa makaronilaatikon pinnalle sopivaa kasvijuustoraastetta ja antaa laatikon olla uunissa vielä hetken. Anna makaronilaatikon vetäytyä rauhassa ennen tarjoilua.
Joskus turhauttaa tämä allergia-arki. Kotona kaikki sujuu rutiinilla eikä aina enää edes muista kaikettoman kokkailun olevan jotain erityistä ja erikoista, mutta kodin ulkopuolella allergian tuomiin rajoitteisiin saa edelleen törmätä jatkuvasti.
Jotenkin sitä ajattelisi, että nykypäivänä allergiat, keliakia ja muut ruokavalion rajoitteet ovat itsestäänselviä huomioonotettavia asioita, mutta valitettavasti edelleen omat eväät ovat lähes joka paikassa ainoa vaihtoehto.
Neljäsluokkalainen esikoinen on toki vuosien varrella tottunut siihen, ettei saa samaa ruokaa kuin muut, mutta edelleen hänelle on ajoittain kova paikka olla aina se poikkeava. Nyt uusimpana vastaan tulleena asiana olemme joutuneet pohtimaan koulun välipaloja.
Tänä syksynä koulussa on alkanut välipalojen myynti niinä päivinä, jolloin koulu loppuu vasta kolmen jälkeen. Idea on loistava ja hinnat kohdillaan, mutta esikoiselle ainoa listalta sopiva välipala on mehu. Meillä mehuja ei edes juoda kuin joskus harvoin.
Muille on tarjolla lukuisia vaihtoehtoja täytetyistä sämpylöistä lämpimiin voileipiin, karjalanpiirakoihin, lihapiirakoihin ja erilaisiin makeisiin leivonnaisiin sekä pirtelöihin.
Toki jälleen omat eväät ovat vaihtoehto, mutta lapsi toivoisi voivansa käydä kavereidensa mukana valitsemassa ja ostamassa välipalansa kuten muutkin. Jotenkin toivoisi, ettei edes yhden gluteenittoman/maidottoman/munattoman vaihtoehdon tarjoaminen olisi mahdotonta koulussa, jossa oppilaita kuitenkin on satoja.
Kouluun liittyvä oli myös seuraava herkkupulma. Parin viikon päästä on kodin ja koulun yhteistyöpäivä viikonloppuna ja sen ohjelma kuulostaakin mukavalta.
Harmaita hiuksia aihetti kuitenkin taas kutsun lopussa oleva lausahdus: “Oppilaat voivat ottaa omaa rahaa mukaan lettuja varten”. Jälleen ideana kiva ja lapset ovat varmasti innoissaan saadessaan herkutella letuilla. Paitsi meidän lapsemme, joka jälleen kerran kaivaa repustaan omia eväitään muiden ilakoidessa lettujonossa. Todennäköisesti pidämme sitten kotona omat lettukestit päivän päätteeksi.
Näissä pohdinnoissa aloin eilen leipoa lapsille leipää, koska selviä kyllästymisen merkkejä oli nähtävissä siihen yhteen ja samaan kaupasta valmiina saatavaan leipään. Lapset toivoivat vaaleaa leipää, joten sitä myös saivat 🙂
♥ 3 dl lämmintä vettä
♥ 2 rkl siirappia/hunajaa
♥ 1 pss kuivahiivaa
♥ 9,25 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
♥ 2 tl ksantaania
♥ 1 tl suolaa
♥ 2 rkl öljyä
Sekoita kulhossa lämmitetty vesi, siirappi ja hiiva. Toisessa kulhossa sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne sitten hiivanesteen joukkoon. Sekoita taikina tasaiseksi ja lisää öljy. Vaivaa taikinaa sähkövatkaimen taikinakoukuilla hetki.
Jaa taikina kahteen yhtä suureen osaan ja muotoile niistä leivät uunipellille leivinpaperin päälle. Voitele leivät öljyllä ja peittele sitten kevyesti leivinliinalla. Anna leipien kohota rauhassa lämpimässä, vedottomassa paikassa noin tunnin ajan.
Leikkaa terävällä veitsellä leipien pintaan ristikuvio tai muutama poikittainen viilto. Paista 180 asteisessa uunissa 15 minuuttia. Voitele sitten leivät vedellä ja jatka paistamista vielä toiset 15 minuuttia.
Melkeinpä parasta uudessa kodissamme ovat naapurit. Ystäväperheemme asuu samassa taloyhtiössä ja heidän lapsensa ovat meidän lapsiemme parhaita ystäviä. Kesän aikana olemme useampaan kertaan syöneet ja istuneet iltaa yhdessä koko perheiden voimin. Olemme panostaneet ruoanlaittoon ja syöneet pihalla pitkän kaavan mukaan.
Hurjat helteet pakottivat välillä meidät tunkemaan ruokapöydän pikkuruiselle varjoisalle kiveykselle, johon oikeastaan ei olisi pöytää edes mahtunut, mutta sopu sijaa antoi ja tiivis tunnelma vain korosti yhdessäolon hauskuutta.
Loppukesästä ampiaiset tunkivat nauttimaan ruoistamme suoraan lautasiltamme, mutta erilaisten ampiaisansojen ja viritelmien avulla yhteiset ruokailut sujuivat heidänkin kanssaan.
Lasten suosikkipuuhaa on ollut suurien vaahtokarkkien grillaaminen. Niiden rapea pinta ja pehmeän tahmainen sisus ovat maistuneet kaikille jälkiruoaksi.
Alkupalaksi tein yhtenä iltana näitä antipastovartaita. Lapset eivät näistä erikoisemmin innostuneet, mutta aikuisille ne maistuivat heinäkuun helteisessä illassa valkoviinilasillisen kera. Jos maitotuotteet eivät ole ongelma, vartaisiin sopivat mainiosti lisäksi esim. pienet mozzarellapallot.
♥ kirsikkatomaatteja
♥ hunajamelonia
♥ oliiveja
♥ artisokansydämiä
♥ italialaista salamia
♥ ilmakuivattua kinkkua
♥ basilikan lehtiä
Huuhtele kirsikkatomaatit. Halkaise meloni ja poista siemenet. Ota palloraudalla melonista palloja. Halkaise artisokansydämet puoliksi. Leikkaa ilmakuivatun kinkun siivut kahtia pitkittäissuunnassa.
Pujota varrastikkuihin vuoron perään kirsikkatomaatteja, basilikan lehtiä, melonipalloja, artisokansydämiä, kinkkusiivuja rullattuna ja salamisiivuja taiteltuna. Säilytä jääkaapissa peitettynä. Antipastovartaat sopivat mainiosti alkupaloiksi tai illanistujaisiin.
