Tämä pikaherkku syntyi päivänä, jolloin ekaluokkalaisemme luokkakaverilla oli ollut syntymäpäivä ja luokassa oli jaettu kaikille karkkia. Kaikille, paitsi meidän lapsellemme, koska opettaja ja avustaja eivät tienneet ovatko karkit hänelle sopivia. Ja koska olin unohtanut toimittaa tällaisia tilanteita varten opettajan kaappiin hänelle sopivia herkkuja. Niinpä tyttö jäi kokonaan ilman ja vain katseli vierestä. Aika kova paikka 6-vuotiaalle.
Illalla kotona kaivelimme kaappeja, mutta sopivia karkkeja ei löytynyt. Oli siis keksittävä muuta. Naistenlehdissä on tasaiseen tahtiin ollut ohjeita mukikakkuihin, joten päätimme yhdessä kokeilla onnistuisiko sellainen myös kaikettomasti. Ja onnistuihan se 🙂
Tämä on todellinen pikaherkku, valmistaminen vie alle 5 minuuttia! Mittojen kanssa kannattaa olla tarkka, koska määrät ovat niin pieniä. Kakku on parhaimmillaan heti, kun se on jäähtynyt suuhun sopivaksi. Pidempään seisoessaan se helposti kovettuu.
♥ 0,5 dl hienoa gluteenitonta jauhoseosta
♥ 0,5 dl sokeria
♥ 2 rkl tummaa kaakaojauhetta (maidoton, soijaton)
♥ 0,25 tl leivinjauhetta
♥ 0,25 tl vaniljasokeria
♥ 2 rkl öljyä
♥ 1 rkl riisimaitoa
Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää maito ja öljy. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina kahteen pienehköön mikronkestävään kahvikuppiin. Kuumenna mikroaaltouunissa (800W) noin kaksi minuuttia. Tarjoile lämpimänä vaniljariisijäätelön tai kookoskermavaahdon kanssa.
Voit tehdä taikinasta myös yhden kakun hieman suurempaan kahvikuppiin.
Huonotuuliset lapset saa paremmalle mielelle yhdessä leipomalla. Ainakin meillä 🙂 Leipominen on pelastanut monen monta sadepäivää sekä “ei oo mitään tekemistä” -hetkeä. Lapset ehdottavat usein itsekin leipomista ja suosikkeja ovat erilaiset keksit ja pikkuleivät. Jo ihan pienikin lapsi voi osallistua sekoittelemalla aineksia sekä ainakin maistelemalla taikinaa. Meillä erityisesti kuopus on erikoistunut taikinoiden syömiseen. Viime jouluna pipareita leipoessa uhkasi taikina huveta parempiin suihin ennen kuin pipareita oli syntynyt.
Tänä viikonloppuna olin yksin lasten kanssa Antin ollessa Kööpenhaminassa. Lasten serkut ja Tätsä kävivät meillä leikkimässä, mutta silti ehti jossain välissä tulla lapsilla aika pitkäksi. Esikoinen ehdottikin nopeasti: “Äiti, leivottaisko jotain?” Ja mehän leivoimme!
Nämä “cookiesit” ovat koostumukseltaan keveitä ja maultaan makeita. Esikoisen mielestä ne maistuvat aivan Jaffa-kekseiltä. Ohje on sokeriton mikäli koristeluun käytetyt suklaaraidat jättää pois.
♥ 1 rkl pellavansiemenrouhetta
♥ 2 rkl lämmintä vettä
♥ 2,2 dl tummaa täysjyväriisijauhoa
♥ 1 tl leivinjauhetta
♥ 1 tl kanelia (ceylon)
♥ 1 dl taateleita silputtuna
♥ 1 dl juuri puristettua appelsiinimehua
♥ 3 rkl auringonkukkaöljyä
♥ Muutama rouhaisu vaniljaa myllystä
Sekoita pellevansiemenrouhe lämpimään veteen ja anna seistä vähintään minuutin ajan. Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe ja kaneli. Lisää pieneksi silputut taatelit jauhoseoksen joukkoon ja sekoittele tasaisesti. Kaada toiseen kulhoon appelsiinimehu, öljy, pellavansiemenet ja sekoita. Mausta vaniljalla. Lisää jauhoseos mehuseokseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Ota noin ruokalusikallinen taikinaa kerrallaan ja muotoile siitä pyöreitä cookieseja pellille leivinpaperin päälle. Paista uunissa 180 asteessa noin 10-12 minuuttia , kunnes ovat saaneet kauniisti väriä. Anna jäähtyä ennen pelliltä siirtämistä.
Halutessasi voit koristella cookiesit maidottomalla ja soijattomalla tummalla suklaalla. Sulata suklaata ja valuta cookiesien päälle raitoja.
Syksyn tullen omenat kypsyvät. Rakastan kuljeskella syyskuisilla siirtolapuutarhan käytävillä huumaavassa omenantuoksussa. Joka syksy saamme monta kassillista omenoita vanhempieni mökiltä Roonesista tai enoni pihapuusta Käpylästä. Kukaan perheessämme ei ole voinut syödä omenoita sellaisenaan koivun ristireagoinnin vuoksi, joten kaikki omenat on käytetty leivontaan ja hilloihin. Tämä syksy on ensimmäinen, kun esikoisemme pystyy antihistamiinisuojassa syömään omenoita myös suoraan puusta. Riemu onkin ollut suunnaton, kun iltapäiväkerhon pihassa kasvavasta omenapuusta on saanut itse poimia omenoita ja samantien kavereiden kanssa ne syödä puun alla istuskellen.
Suosikkini omenapiirakkaohjeista on ollut Kinuskikissan Omenapiirakka vanilja-mascarponetäytteellä, mutta tuo ohjehan on pullollaan maitoproteiinia, munaa ja vehnää, joten enää se ei ole meille sopiva. Kinuskikissan ohje mielessäni lähdin kehittelemään vastaavaa kaiketonta omenapiirakkaa ja mielestäni aika lähelle pääsinkin 🙂
Piirakkaan käytettävien omenoiden kannattaa olla hieman hapahkoita ja kirpeitä, jotta omenan oma maku pääsee esille eikä piirakasta tule liian makea.
Pohja:
♥ 100 g maidotonta leivontamargariinia
♥ 1 dl sokeria
♥ 2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta, esim. Semper FinMix
♥ 1 tl leivinjauhetta
♥ 1 prk vauvojen hedelmäsosetta, esim. omena
Täyte:
♥ 2-4 omenaa (koosta riippuen)
♥ 1 dl vanilliinikreemijauhetta (maidotonta ja gluteenitonta)
♥ 3 dl vettä
♥ 1,5 rkl siirappia tai kanelia ja sokeria
Sekoita pehmennyt margariini ja sokeri keskenään. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää ne margariini-sokeriseokseen. Kaada sekaan vielä hedelmäsose ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa taikinalla voideltu piirakkavuoka.
Lisää kreemijauhe veteen ja sekoita kunnes massa on tasaista. Levitä vaniljakreemi taikinan päälle. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi. Lado omenalohkot haluamallasi tavalla vaniljakreemin päälle. Valuta omenoiden päälle siirappia ohuena nauhana (tai ripottele kaneli ja sokeri).
Paista uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, kun se on saanut hieman väriä.
